Tie kaupunkien suunnittelusta niiden toteuttamiseen on usein pitkä ja monipolvinen, erityisesti suuremmissa kaupungeissa. Useissa kunnissa tehdään tavalla tai toisella maankäytön toteuttamisohjelmia tai -suunnitelmia, joilla pyritään määrittämään erityisesti sitä, minne, milloin ja kuinka paljon rakennetaan. Reunaehdot sekä sijainnille, määrille että rakentamisen tyypille muodostuvat kaavoituksen kautta. Maankäytön toteuttamisohjelmat toimivat yhtenä kunnan toiminnan budjetoinnin keskeisenä taustamateriaalina, kun päätetään esimerkiksi kunnallistekniikan toteuttamisen aikatauluista tai pyritään ennakoimaan tulevaa väestöpohjaa. Kun kuvioon otetaan mukaan esimerkiksi palveluiden suunnittelu, merkitys kunnan taloudelle on yhä selvempi, ja toisaalta kokonaisuus monimutkaisempi.

Maankäytön toteuttamissuunnitelman laatiminen edellyttää pohjakseen runsaasti tietoa, jota usein on koostettu tavalla tai toisella manuaalisesti. Näin oli myös Tampereen kaupungilla, jossa aiemmin työtä oli tehty usean eri työkalun välillä tietoa siirrellen enemmän tai vähemmän manuaalisesti. Yksi keskeisimpiä tietotarpeita maankäytön toteuttamisen suunnittelussa on maankäytön ja rakentamisen varanto, joka voidaan edelleen jakaa karkeasti eri kategorioihin: kaavat, tontit ja luvat. Tilanteesta ja kunnasta riippuen nämäkin voidaan edelleen useisiin eri elinkaaren vaiheisiin: yleiskaavat, ohjelmoidut asemakaavat, vireillä olevat asemakaavat, kaavayksiköt, ohjeelliset tonttijaot, sitovat tonttijaot, rekisteröidyt tonttijaot, myönnetyt mutta aloittamattomat rakennusluvat, täydennysrakentamisen kohteet, jne.

Tampereella aiemmin MapInfon ja siihen kehitetyn, Vasaraksi ristityn lisäosan, Excelin, QGIS:n ja kuntarekisterin käsittelyn muodostaman kokonaisuuden tilalle rakennettiin keväällä 2021 Vasara 2.0 -työnimen alla uusi, enenevästi mikropalveluarkkitehtuuriin pohjautuva maankäytön toteuttamisohjelmoinnin sovellus avoimen lähdekoodin välinein – keskiössä mm. PostGIS, Geoserver ja OpenLayers. Kokonaisuutta rakennettiin sillä lähtöoletuksella, että mahdollisimman moduläärinen toteutus mahdollistaa sovellukseen liittyvien tietovirtojen hyödyntämisen myös muissa sovelluksissa ja prosesseissa.

Yksi sovelluksen aivoista on jatkuvaluonteinen ETL-mikropalvelu, joka muodostaa jatkuvasti ajantasaista tilannekuvaa maankäytön ja rakentamisen varannosta, hyödyntäen erityisesti kaupunkien kuntarekisterin tietoja (Oracle-tietokannasta) Geoserver-rajapintapalveluiden kautta. Yksinkertaistettuna PostGIS-pohjainen prosessi analysoi eri vaiheissa olevat suunnitelmat, tontit ja luvat, tarkastelee näiden välisiä riippuvuussuhteita ja laskee tosiasiallisesti käytettävissä olevia maankäytön varantokohteita ja näille laadullisia ominaisuustietoja, ja julkaisee tiedot hyödynnettäväksi Geoserver-rajapinnoille.

Itse suunnittelusovellus syö edellä mainittua lähtötietoa pohjakseen rajapintaitse, eli sovellus on “pultattavissa” mihin tahansa vastaavaan tietolähteeseen. Keskeisiä kantavia teemoja itse varannon ohjelmointisovelluksen laatimisessa olivat dynaamisuus, visuaalisuus, responsiivisuus, tietojen jatkohyödyntämisen mahdollisuus ja uutena kokonaisuutena tekoälyn hyödyntäminen, joskin mielestämme tässä yhteydessä on mielekkäämpää puhua tukiälystä. Käytännössä sovelluksessa nähdään reaaliaikaisesti tehtyjen ajoitussuunnitelmien vaste esimerkiksi asetettuihin tavoitteisiin eri tavoin visualisoituina. Maankäytön varannon käsittely perustuu pitkälti tuttuun kartta-taulukko-interaktioon sekä muihin graafisiin säätimiin (esim. monivuotisten kohteiden ajoittaminen). Sovellus näyttää suunnittelijalle reaaliajassa tehtyjen ajoitusvalintojen suhteen mm. suhteessa eri vuosille asetettuihin tavoitteisiin.

Tampereella sovellus on ollut tositoimissa maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa jo useampana valtuustokautena – ja kaupunki sen kuin kehittyy!