Paikkatietoanalyysit asuinalueiden eriytymiskehityksestä
Asuinalueiden omalaatuisuus kaupunkirakenteellisine ja sosiaalisine ulottuvuuksineen on normaalia ja samalla myös kiinnostava osa jokapäiväistä elämää ja kaupunkikulttuuria. Eri alueiden voimakkaasta rakenteellisesta, sosioekonomisesta ja demografisesta eriytymisestä eli segregaatiosta juontuva sosiaalisten haittailmiöiden kumuloituminen nähdään kuitenkin ongelmana, johon on pyritty löytämään ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä ympäri maailmaa.
Me Ubigulla olemme kehittäneet paikkatietopohjaisen tarkastelumallin kaupunkikohtaisen segregaatiokehityksen kartoittamiseksi ja havainnollistamiseksi. Mallin avulla voidaan kartoittaa eriytymiskehityksen tilannetta ja lisätä ymmärrystä aluekehittämisen ja resurssien kohdentamisen vaikuttavuudesta.
Segregaation analysoinnissa perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla ihmisillä olisi mahdollisimman tasapuoliset mahdollisuudet hyvään ja onnelliseen elämään, eikä kaupunkisuunnittelulla ja palveluiden järjestämisellä ainakaan voimistettaisi epätoivottua voimakasta eriytymiskehitystä. Ubigu on laatinut paikkatietopohjaista tietojenkäsittely- ja analysointimenetelmää asuinalueiden eriytymiskehityksen seurantaa jo useammalla vuosikymmenellä. Menetelmää on sovellettu useissa suurissa suomalaiskaupungeissa ja se nojaa etenkin pitkään tutkimustyöhön kaupunkitasoisesta alueellisesta, sosioekonomisesta ja sosiaalisesta eriytymiskehityksestä (mm. Vaattovaara ja Vilkama).
Ubigun laatima malli pohjautuu erilaisiin alueellisen kehityksen indikaattoreihin ja näitä koskeviin paikkatietotarkasteluihin. Korttelitason tarkkuudelle yltävät temaattiset analyysit tukevat perinteisiä kunta- tai postinumeroaluetason tarkasteluja paremmin:
- asuinalueiden eriytymiskehityksen tarkasteluja
- aluesuunnittelua ja päätöksentekoa
- asuinalueille kohdennettavien tukitoimien suunnittelua
Vakiintuneimmat sosioekonomisen hyvinvoinnin mittarit ovat asukkaiden koulutustaso, työttömyysaste ja tulotaso. Mikäli sosioekonomis-sosiaalisen eriytymisen lisäksi halutaan tarkastella muita segregaation näkökulmia, esim. etnistä segregaatiota tai huono-osaisuutta, voidaan tarkasteluun lisätä muita tietolähteitä. Sosioekonomisia eroja mittaavilla summaindekseillä pyritään yhdistämään eri tavalla sosioekonomisia lähtökohtia mittaavia muuttujia.
Tarkastelujen keskiössä tyypillisesti asuinalueiden välinen suhteellinen sosioekonominen eriytyminen, ei niinkään absoluuttinen hyvinvointi. Kehitystä tarkastellaan suhteessa muihin alueellisiin tekijöihin:
- rakennustyypit
- rakennuskannan ikä
- huoneistotyypit
- hallintamuotojakauma
- vieraskielisyys
Pitkälle kehitettyyn automatiikkaan perustuvalla analyysimenetelmällä saavutetut tulokset pystymme havainnollistamaan sekä perinteisinä, visuaalisesti selkeinä raportteina, kuin myös PowerBI-pohjaisina, jatkuvampaan seurantaan soveltuvina interaktiivisina, karttapohjaisina toteutuksina.
Lisätietoja
