Kohti kaavojen ilmastovaikutusten arviointia napin painalluksella

Ilpo Tammi

Ilpo Tammi

25.08.2021

Toissa viikolla julkaistiin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n kuudes arviointiraportti, joka maalaa synkkää kuvaa ilmastonmuutoksen etenemistä tukevaan tieteelliseen todistusaineistoon pohjautuen. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin toivoton, mutta varsin nopeasti huononevan suunnan muuttaminen edellyttää aktiivisia toimenpiteitä käytännössä kaikilla sektoreilla.

Positiivisiakin pilkahduksia on. Viime viikolla Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisi Suomen kuntien päästökehityksen ennakkotietoja viime vuodelta. SYKE:n tietojen perusteella Suomen kuntien päästöt vähenivät 7,4 prosenttia välillä 2019–2020. Osin luvut johtuvat koronaviruspandemian aiheuttamasta tilanteesta, mutta taustalla on myös paljon aktiivisia toimenpiteitä mm. kaukolämmön tuotannon polttoainemuutoksissa ja öljylämmityksen korvaamisessa. SYKE:n uutisessa pohdittiin myös keinoja vastata IPCC:n raportissa nostettuihin haasteisiin, ja kuntien toiminta nähtiin olevan ensisijaisen tärkeää, koska nämä vastaavat useista energiaratkaisuista ja maankäytöstä. Onneksi kuntasektori Suomessa onkin ollut varsin aktiivinen päästövähennysmahdollisuuksien metsästämisessä ja toteuttamisessa, mutta vie vielä tovin ennen kuin työn voi sanoa olevan valmis.

Kansallisella tasolla maankäytön päästöjä pyritään ohjaamaan vähentämään mm. uudistuvalla maankäyttö- ja rakennuslailla, esimerkiksi edellyttämällä nykyistä paremmin ilmastovaikutusten huomiointia maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa. Nykyisellään tavat arvioida esimerkiksi kaavojen (toteutumisen) ilmastovaikutuksia ovat hyvin vaihtelevia, useinad hoc-tyyppisiä, eikä arviointien toteuttamiselle ole olemassa juurikaan ns. parhaita käytänteitä. Rakentamisen päästöarvioinneille kehitetyt ja infrarakentamisen päästöarvioinneille parhaillaan kehitettävät kansalliset päästötietokannat luovat osaltaan sitä pohjaa, johon arviointeja jatkossa ankkuroitaisiin.

Kaavat kuitenkin liittyvät moneen muuhunkin kuin rakennusten ja infran rakentamiseen – kaikkeen yhdyskuntarakenteessa tapahtuvaan toimintaan vähintäänkin välillisesti. Yhdyskuntarakenteen suunnittelun ja siinä toteutuvien päästöjen kokonaisuus on hyvin kompleksinen, jollei hieman kaoottinenkin. Suurimmat päästölähteet – ja niihin kohdistettavissa olemat toimenpiteet - ovat toki helposti tunnistettavissa: lämmitys, liikenne, sähkönkulutus, maankäytön muutokset ja jätehuolto.

Aiemman, Tampereen kaupungin ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa vuonna 2019 toteutetun Yhdyskuntarakenteen hyvät käytännöt ja kokeilut-hankkeen puitteissa toteutetun työn pohjalta lähdimme keväällä 2021 kehittämään edelleen yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointimenetelmää ja -työkalua yhdessä Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja TietoTakomon kanssa. Lähtökohtana oli laajentaa vuonna 2019 kehitettyä laskenta-aihiota kevyemmin eri kuntiin käyttöönotettavaksi ja tarvittaessa myös kuntarajat ylittäväksi – sillä monet päästölajit lähteineen eivät tietenkään rajoitu kuntarajoihin.

Paikkatietopohjainen laskenta hyödyntää käytettävissä olevan aineiston mukaan vain kansallisia paikkatietoaineistoja tai lisäksi haluttaessa paikallisia rekisteriaineistoja – erityisesti rakennusrekisterin tyyppisiä ajantasaisimpia saatavilla olevia yhdyskuntarakennetta kuvaavia aineistoja. Laskentaan on kehitetty myös aineiston jalostusmenetelmä, joka tuottaa rakennetusta ympäristöstä lähtötietoa rakennusta tarkemmallakin tasolla ja jakaa rakennuksia osiin ja useisiin käyttötarkoituksiin, mikäli tällaisia rakennuksissa arvioidaan olevan. Menetelmä myös tunnistaa puutteita esimerkiksi rakennusten lämmitysjärjestelmätiedoissa, sekä laatii niihin korjauksia. Muita lähtötietoja ovat etenkin väestön ja työpaikkojen sijoittumistiedot.

Työkalu mahdollistaa sekä nykytilanteen, vaikkapa reaaliaikaisen tilannekuvan laskemisen ja visualisoinnin keskeisimmistä yhdyskuntarakenteessa tapahtuvista päästöistä, mutta myös päästöjen skenarioinnin tällä hetkellä aina vuoteen 2050 asti. Kuinka tämä tapahtuu? Laskentamenetelmä mallintaa käyttäjän syöttämiin, tietomallimuotoon vakioituihin suunnitelmatietoihin (~kaava-aineistot) pohjautuen mm. rakennuskannan kehittymisen elinkaarineen ja poistumineen, väestön ja työpaikkojen kehittymisen sekä liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen erityyppisten vyöhykkeiden kehittymisen.

Samalla menetelmä on syönyt taustalleen kansallisen Pitkän aikavälin päästökehitys (PITKO) -selvityksen sekä sen päivityksiin perustuvat taustaskenaariot parametreineen yhteiskunnan erilaisista kehityspoluista päästöjen ohjaukseen ja todennäköiseen kehitykseen liittyen. Skenaariotiedot on yhdistetty eri päästölajien ominaispäästötietoihin, jotka perustuvat tarkimmillaan kuntakohtaisiin tietoihin. Yhteiskunnallisten taustaskenaarioiden, erityisesti teknistaloudellisten, tunnistaminen on keskeistä, sillä täten voidaan tunnistaa miten päästöt todellisuudessa kokonaisuutena kehittyvät, ja toisaalta mikä on maankäytön suunnittelun osuus mahdollisista päästövähennyksistä. Kokonaisuudessahan lähes kaikki vaikuttaa kaikkeen. Useissa selvityksissä, kuten viimeksi Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartassa, fyysisten infran yms. muutoksilla on todettu olevan vain rajallinen merkitys tarvittaville päästövähennyksille. Maankäytön ja infran järkevä ohjaaminen tarvitsee yleensä rinnalleen taloudellisia ohjauskeinoja.

Työkalun ajatuksena on siis mahdollistaa päästöskenaarioiden mallintaminen tehtyihin suunnitelmiin pohjautuen erilaisissa yhteiskunnallisissa kehitysskenaarioissa, tai haluttaessa ottamatta nämä huomioon. Tuloksista voidaan tarkastella vaikkapa päästöjä kokonaisuutena, päästölajeittain, väestöön ja/tai työpaikkamääriin suhteutettuna, rakennuskantaan suhteutettuna tai vaikkapa suhteessa erilaisiin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin. Nyt tehdyn kehityksen myötä tuloksia voidaan helposti vertailla kunnittainkin näillä eri muuttujilla, ja menetelmän paikkatietopohjaisuudesta johtuen helposti myös kuntien osa-aluettainkin. Avoimen lähdekoodin paikkatietoteknologioihin pohjautuvasta, pitkälle järjestelmäriippumattomasta laskentaohjemasta tulokset saadaan helposti jatkoanalysoitavaksi melkeinpä minne vain käyttäjän suosimaan ympäristöön, esim. GIS-softat, Power BI tai perinteinen Excelkin.

Tampereen kaupunkiseudulla toteutimme kaikkien kuntien nykytilan päästövertailun, ja esim. Tampereella menetelmää on viety käytäntöön jo suunnitelmien päästövaikutusten arviointiin sekä yleisesti kaavoista että mm. niiden liikennejärjestelmäratkaisuista. Uudistettavassa maankäyttö- ja rakennuslaissa kuntarajat ylittävä suunnittelu ei ainakaan vaikuta vähentyvän merkitykseltään, ja uudenlaista kaupunkiseutusuunnitelmatasoakin on suunnitteluun ehdotettu. Joka tapauksessa lie selvää, että ilmastovaikutustenkin arvioinnissa kuntarajat ylittävä työ ei ainakaan muutu nykyistä vähemmän merkitykselliseksi. Tampereella on laadittu kunnianhimoinen Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta, johon tuore pormestariohjelmakin sitoutuu. Tiekartta ohjaa toimintaa vahvasti kautta toimialojen, ja kaupunkiympäristön palvelualueella asiaan onkin tartuttu rivakasti ja innovatiivisin ottein. Samoin koko kaupunkiseutu pyrkii hiilineutraliuuteen samanaikaisesti. Tavoitteet ovat sen verran kovia, että kaikki tiedon jyvät mahdollisista päästövähennyksistä on käännettävä.

Työkalusta saadaan sekä nykytilasta tilannekuvaa että tulevaisuuden suunnitelmista tuotettua ennustetta tarkkana paikkatietoaineistona, jota voidaan visualisoida ja jatkoanalysoida usein eri välinein ja menetelmin. Kuvassa ruutukaappaus Tampereen seudun nykytilanteen päästöjen kolmiulotteisesta visualisoinnista.


Työ ei missään nimessä ole lopussa, vaan ala ja tietämys kehittyy valtaisaa vauhtia. Kehittäessämme nykyistä laskentamenetelmää uusia kehitysajatuksia juolahti mieleen heti kun aiempiin oli löytänyt ratkaisun. Vaikka kansallisesti tehdäänkin parhaillaan hienoa työtä ominaispäästötietojen harmonisoinniksi, herää aina kysymys siitä, mistä saadaan ne yksikkötiedot, joihin ominaispäästötiedot yhdistetään.

Rakennus- ja huoneistotiedot ovat niin paikallisesti kuin kansallisestikin monin paikoin melko kyseenalaisella tolalla. Väkisin herää kysymyksiä siitä, millaisiin tietoihin päästölaskelmat usein pohjautuvat, ja paljonko tulokset heittävät, tai paljonko niiden manuaaliseen korjaamiseen joudutaan tekemään työtä. Kuntien rekistereissä, etenkin kuntaliitosalueilla, voi olla esimerkiksi paljonkin rakennuksia suoralla hiili/koksi- tai turvelämmityksellä. Tuskin sentään. Rakennusten kerrosalatiedot voivat olla monta kertaluokkaa pielessä, ja etenkin rakennusten käyttötarkoitustiedot ovat tutkimamme perusteella usein virheellisiä, ja voivat aiheuttaa päästölaskelmiin paikoitellen jopa +-20 % heittoja.

Osin tätä tiedon hallintaa pyritään parantamaan jatkossa Rakennetun ympäristön tietojärjstelmällä, jota parhaillaan olemme myös mukana määrittelemässä Suomen ympäristökeskukselle kumppaniemme kanssa. Olemassa olevan tiedon migraatioon ja parantamiseen tuskin on kuitenkaan luvassa mitään taikatemppuja. Ainakin toistaiseksi tällaisten perustietojen ylläpitäminen ja korjaaminen edellyttää hihojen käärimistä ja rehtiä lapion varteen tarttumista. Sama filosofia on hyvä pitää mielessä monessa rakennetun ympäristön digitalisaatioon liittyvässä kehittämisessä - uusia ja edistyksellisiä asioita on hyvä kehittää, mutta samalla on muistettava, että joskus myös tiedon alapohjaa on tuuletettava tai alimpia hirsiä vaihdettava.